Tämän päivän kylissä kasvaa huomisen mahdollisuus

Elinvoimaiset ja virkeät kylät, elävät maaseudut, voimistuvat lähiökunnat. Miten voisimme parantaa kylien elinvoimaisuutta?


Maito haettiin omasta navetasta ja paikallisen leipomon leivässä oli ripaus omassa pellossa kasvanutta viljaa. Navetan eläimet söivät heinää, joka oli niitetty navettaa ympäröiviltä pelloilta. Äidin tekemässä marjakiisselissä maistuneet marjat oli haettu omalta mustaherukkaviljelmältä. Herneet, salaatit, kurkut, sipulit.. ne kaikki löytyivät omasta kasvimaasta. Sellainen oli minun lapsuuteni, jonka vietin maaseudulla lypsytilalla Limingassa.

Minun muistoissani kesät olivat kuumempia ja heinäpellot jatkuivat silmänkantamattomiin. Itse lypsetty maito juotiin tuoreena ja lämpimänä, omien kanojen kananmunat maistuivat paremmilta kuin kaupasta ostetut. Talon takaa lähtivät 2000 mustaherukkapensaan viivasuorat jonot, joita kehystivät pitkät mansikkapenkit ja vadelmapensaat. Muistan, kuinka keräsimme myös nokkosia ja viinimarjan lehtiä, vaikka en lapsena ymmärtänyt, mitä ihmeen ruokaa niistä oikein sai. En tiedä liioittelenko, mutta haluan uskoa, että puhdas, itsetuotettu lähiruokamme olisi osa syy sille, ettei kenelläkään perheestämme ole minkäänlaista allergiaa eikä yliherkkyyttä.

Se mitä meillä ei ollut, se osattiin valmistaa itse.

Pieni omavarainen lypsytilamme oli paikallinen nähtävyys, joka kiinnosti niin koululuokkia kuin ohiajavia matkailijoitakin.

Lähiruoka on paikallista ruokaa, joka on tuotettu mahdollisimman lähellä ja jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään,
joka on tuotettu ja jalostettu oman alueen raaka-aineista ja joka markkinoidaan ja kulutetaan omalla alueella. Lähiruokatuotanto edistää oman alueen työllisyyttä ja lisää alueeseen kohdistuvaa kiinnostusta ja kysyntää. Meillä on Suomessa maailman puhtain ilma, puhtain vesi ja puhtain luonto. Kun lähiruokatuotantoon yhdistetään luonnosta saatavat superfoodit kuten marjat, sienet, ym, voimme aivan hyvin todeta, että metsissämme ja pelloillamme kasvaa kansainvälinen vientituote ja vetonaula.

Lähiruokatuotannossa ideana on se, että tuotanto- ja jakeluketju olisivat mahdollisimman lyhyet, jolloin alkutuottaja saa
mahdollisimman suuren osa tuotteen loppuhinnasta. Kouluihin valmistettavan ruuan olisi erityisen tärkeää olla lähellä tuotettua, puhtaista raaka-aineista valmistettua terveellistä suomalaista ruokaa, jota olisi käsitelty mahdollisimman vähän. Teollisesti valmistettu einesruoka ei anna kasvaville lapsille riittävästi ravinteita eikä siitä saatava energiamäärä riitä jaksamaan
koko päivän ajan. Puhtaat raaka-aineet ja mahdollisimman vähän prosessoitu ruoka olisi myös työpäivän lounaalla tärkeä, jotta työssäkäyvät voivat paremmin.


Kaupungin rooli on tärkeä. Kaupunki voi omalla toiminnallaan tukea paikallisia lähiruuan tuottajia kasvattamalla lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista, kuten kouluruokien raaka-aineina tai palvelutaloissa. Tässä Rovaniemellä olisi tilaisuus olla esimerkinnäyttäjä ja tukea paikallisia toimijoita!


Lähiruokaa tuottavat yritykset, jotka toimivat puhtaan luonnon keskellä ja käyttävät luontoystävällisiä tuotantomenetelmiä olisivat myös matkailijoille ja kansainvälisille yrityksille kiinnostavia. Tuottajat voisivat esitellä tuotteitaan ja yritystä esimerkiksi matkailijoille, jotka saapuvat Suomeen puhtaan luonnon ja puhtaan lähiruuan vuoksi.

Mitä voisimme tarjota? Marjaviinejä Tennilästä. Meän Lihaa Louelta. Marjatiloja, puikulaa, jäätelöä ja muita maitotuotteita.. lista on pitkä. Samalla kun tuotteita toimitetaan kauppoihin ja ravintoloihin, olisi oikeasti pohdinnan paikka, voisiko saastuneista
miljoonakaupungeista saapuville turistiryhmille esitellä, miten me täällä Lapissa ja kylissä tuotetaan puhdasta lähiruokaa?