Yhä useampi tarvitsee ruoka-apua

Meneekö meillä oikeasti niin hyvin, että voimme haaskata puhdasta, syömäkelpoista ruokaa?

Vaikka suomalaiset ovat saaneet elää viime ajat noususuhdanteessa ja positiivisissa talousnäkymissä, ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on sen sijaan kasvanut.

Eri paikkakunnilla ruoka-apua jakaa arviolta jopa 1000 eri toimijaa. Rovaniemellä ruoka-avustuksia jakavat esimerkiksi SPR, asukasyhdistys, MLL, seurakunta, jne. Ruoka-avustusten jakamista vaikeuttaa esimerkiksi kylmälaitteiden puuttuminen ja pienet tilat, minkä johdosta ruokaa ei voida säilyä kuin aivan lyhyen hetken ja kerrallaan pieniä määriä. Eri yhdistysten vapaaehtoiset keräävät ruokalahjoituksia ympäri kaupunkia, mikä vie jokaiselta toimijalta kohtuuttoman paljon aikaa ja vaivaa. Ruoka-apua tarvitsevia ruokakuntia on jopa satoja. Pelkästään SPR:n ruokajakelusta ruoka-apua käy hakemassa noin 150 kotitaloutta joka toinen viikko.

Vantaalla toimii kaupungin ja seurakuntien rahoittama ja hallinnoima hävikki-terminaali/logistiikkakeskus elintarvikeliikkeiden lahjoittaman hävikkiruoan kuljettamiseen, väliaikaiseen varastointiin ja jakeluun jakelu-pisteisiin. Käytännön haasteita ruokajakelussa kokeneena ja Vantaan esimerkistä innostuneena tein seuraavan aloitteen Rovaniemen kaupunginvaltuustolle 22.10.2018:

”Aloite: Esitän, että Rovaniemen kaupunki selvittää, järjestää tilan ja ottaa vastattavakseen ruokajakelun ja ruoka-avustusten keskusvaraston perustamisen ja ylläpidon.

Rovaniemen kaupungissa ruoka-apua tarjoaa useampi toimija, avulle on todellinen tarve ja se koskettaa niitä ihmisiä, joilla on erilaisista syistä johtuen erittäin vaikea elämäntilanne. Monissa ruoka-apua hakevissa perheissä on pieniä lapsia. Tällä hetkellä jokainen ruoka-apua tarjoava ja jakava toimija huolehtii itse ruokien hakemisesta kauppiailta ja leipomoista, ruokien säilyttämisestä omissa tai vuokratuissa tiloissa sekä sen jakamisesta. Ruokatarvikkeiden hakeminen ja kerääminen vievät paljon aikaa, eikä pienissä tiloissa ole riittävästi kylmäsäilytystilaa. Nyt jo tätä erittäin tärkeää ja välttämätöntä tukimuotoa on vaikeaa järjestää, koska ruokien kerääminen jokaisesta kaupasta erikseen vie kohtuuttoman paljon aikaa työntekijältä tai vapaaehtoistyöntekijöiltä.

Rovaniemelle on saatava yksi yhteinen ruoka-avun jakelukeskus, jossa on riittävä määrä kylmäsäilytystiloja ja pakastealtaita. Vähittäistavarakaupoista yli jäävä ruoka voitaisiin toimittaa keskusvarastolle kylmäsäilytykseen, jossa se lajitellaan ja jaetaan ruoka-apua jakaville yhteisöille. Ruoka-avun jakelukeskus työllistäisi muutamia henkilöitä, jotka huolehtivat ja ylläpitävät keskusta, olisivat yhteyshenkilöinä kauppiaiden ja ruoka-apua jakavien toimijoiden välillä sekä koordinoisivat säilytystä ja ruuan luovuttamista jakajille. Nämä henkilöt voivat olla myös esim. tukityöllistettyjä tai kuntouttavassa työtoiminnassa.

Ruoka-apua jakavat yhteisöt voisivat tarvitsemansa määrän ruokaa keskuksesta yhdellä kertaa ja jakaa sen ruoka-apua tarvitseville
omien toimivien käytäntöjensä mukaisesti.

Keskusvarastoon tarvitaan jääkaappeja ja pakastimia, sekä kuljetuskalusto ruuan hakemista varten. Tarve on ilmeinen ja ruokajakelun vähentäminen käytännön haasteiden vuoksi vaarantaa lukuisten perheiden ja apua tarvitsevien välttämättömän toimeentulon.”

(Rovaniemellä 22. lokakuuta 2018. Sanna Luoma ja 40 kanssavaltuutettua)


Ruokahävikki

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka päätyy roskiin tai biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy roskiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 15 prosenttia.

Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan.

Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa Suomessa. kotitaloudet heittävät ruokaa vuosittain roskiin 120–160 miljoonaa kiloa, joka vastaa noin 7800 rekka-autollista ruokaa. On kestämätön ajatus, että kun toisaalla on nälkää tuntevia ihmisiä, toisaalla puhdasta ruokaa haaskataan. Lisäksi kierrättämätön biojäte aiheuttaa valtavat
kustannukset kuntien jätteenkäsittelylaitoksille.

Päivittäistavarakaupoista ja leipomoista ylijäävä ruoka tulisi ottaa tehokkaammin talteen ja jakaa ruoka-apuna niille, jotka sitä kokevat tarvitsevan. Sairaalat ja monet julkisyksiköt, kuin myös pikaruokaketjut heittävät juuri valmistettuja ruoka-annoksia roskiin eivätkä saa luovuttaa tai edes myydä niitä alennetulla hinnalla eteenpäin. Mielestäni tämä on kestämätöntä sivistysvaltiossa, jossa kamppailemme toisaalta köyhyyden ja toisaalta ilmastonmuutoksen ristipaineessa. Miten meillä voi olla varaa heittää puhdasta ruokaa roskiin samalla, kun meillä on myös kansalaisia, jotka aidosti tuntevat nälkää?

Ruokahävikkiin olisi välttämätöntä puuttua esimerkiksi lainsäädännöllä, kampanjoimalla ja tietoutta levittämällä, tarjoamalla riittävästi keräysastioita, alentamalla omakotitalojen yhteisastioiden kuluja ja niin edelleen.